Joskus
tuntui, että voisin elää pelkillä makeilla herkuilla. Aamukahvin seurana ihanan
iso korvapuusti kunnon raesokeri kuorrutuksella. Päivällä voi sitten jälkkäriksi
ottaa vaikka palan syntisen tahmaista suklaakakkua. Illalla voi vielä
herkutella kunnon jäätelöannoksella, kaikilla lisukkeilla tietenkin. Muutoinhan
se olisikin aika tylsän näköinen. Ja ettei vaan sokerit pääse liian alas niin
joka välissä voi ottaa muutaman irtokarkin. Sehän on jo perheellekin eduksi,
että äiti on iloinen, eikä ole kärtyinen verensokerin tehdessä rajun alas
laskun.
No ei sentään
minun päivät noin kuluneet, mutta välillä tuntui ettei paljoa tuosta
puuttunutkaan. Sokeri oli kyllä suuressa roolissa minun syömisissä.
Kauppojen
hyllyt notkuu mitä ihanimpia
sokerisia herkkuja. Paistopisteeltä leijailee aivan ihana tuoreen pullan tuoksu
ja kuin ihmeen kaupalla pussillinen lämpimiä herkkuja onkin ilmestynyt
ostoshihnalle. Kuka ne siihen laittoi? Ja kätevästi vielä ehtii napata ne suklaapatukat
kassalla, vaikka karkkihyllyllä päättäväisesti päästiin jo ohi niistä
kävelemään. Niin heikko voi olla ihmismieli. Sokeri tekee ihmeitä.
En tiedä
sitten, miksi näitä sokeria sisältäviä tuotteita on niin moneen lähtöön ja
niitä on aivan mahdottomasti kaupoissa. Monet terveellisiksi välipaloiksi
mainostetut tuotteet sisältävät hurjan määrän sokeria ja eivätkä ole edes
ravitsevia. Kyllä tarkkana saa olla. Aineosaluettelot on usein niin pienellä,
ettei sitä edes meinaa nähdä ja saatikka sitten ymmärrä mitä siellä lukeekaan. Murot,
myslit ja jukurtit on kyllä tarkkaan katsottava, sillä lisätyn sokerin määrä voi
yllättää runsaudellaan.
Oletko huomannut
että himoitset sokeria vaikka tiedostat ettei liika syönti tee hyvää? Sokeri
kun vapauttaa meissä mielihyvähormoneja, niin se saa sinut halumaan uuden
sokeriannoksen. Osa ihmisistä luonnostaan koukuttuu herkemmin sokeriin ja silloin varsinkin on hyvä olla tarkempi sen kanssa.
Oliko minun herkkujen napostelu reagointia tylsyyteen tai stressaavaan
tilanteeseen. Tai ihan vaan totuttu tapa tai pelkästään puhdas sokerikoukku? Ehkä
noita kaikkia. Liiallinen sokerin käyttö minulla sekoitti myös nälän- ja
kylläisyydentunteet. Nälkä oli jatkuvasti ja kylläisyyden tunne tuntui
puuttuvan kokonaan.
Sokeri ei
pidemmän päälle ole hyväksi myöskään suolistolle. Sillä suolistossa sokerilla
elävät huonot bakteerikannat ottavat valtaa itselleen, niin sokerin himo vain
kasvaa. Myöskin se vaikuttaa huonosti niihin bakteereihin jotka pitävät huolta vastustuskyvystä
ja ruoansulatuksesta. Suolisto kuitenkin on hyvä pitää kunnossa ja ei ole
tuulesta temmattu sanonta että suolisto on toiset aivomme.
Esimerkiksi
rasva maksa, hormonihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja masennus ovat sairauksia
joihin liiallinen sokerin käyttö voi vaikuttaa. Silloin kehossa usein jyllää myöskin
se salakavala matala-asteinen tulehdus ja se taas vaikuttaa moniin kroonisiin
sairauksiin. Itselläni on kokemusta tästä matala-asteisesta tulehduksesta sen
verran, että kun jätin sokerin pois ruokavalioista, niin tulehdus oli
taakse jäänyttä elämää.
Oikeasti
omaa sokerin syöntiä on hyvä pitää silmällä. Siitä ei ole hyötyä sinun
elimistölle, mutta haittaa voi olla senkin edestä. Toisille sopii että vähentää
sen syöntiä rutkasti ja sitten on niitä toisia niin kuin minä, joka pitää
ruokavalionsa mahdollisimman sokerittomana. Olen huomannut nyt, kun joskus sokeria syön, (juhlissa vaikka täytekakkua) niin ei siihen yhteen kertaan jää enää koukkuun.
Pystyn lopettamaan sen ihan hyvin siihen. Sokerikoukku on osaltani selätetty.
.jpg)