Sokeri koukuttaa

Joskus tuntui, että voisin elää pelkillä makeilla herkuilla. Aamukahvin seurana ihanan iso korvapuusti kunnon raesokeri kuorrutuksella. Päivällä voi sitten jälkkäriksi ottaa vaikka palan syntisen tahmaista suklaakakkua. Illalla voi vielä herkutella kunnon jäätelöannoksella, kaikilla lisukkeilla tietenkin. Muutoinhan se olisikin aika tylsän näköinen. Ja ettei vaan sokerit pääse liian alas niin joka välissä voi ottaa muutaman irtokarkin. Sehän on jo perheellekin eduksi, että äiti on iloinen, eikä ole kärtyinen verensokerin tehdessä rajun alas laskun.

No ei sentään minun päivät noin kuluneet, mutta välillä tuntui ettei paljoa tuosta puuttunutkaan. Sokeri oli kyllä suuressa roolissa minun syömisissä.

Kauppojen hyllyt notkuu mitä ihanimpia sokerisia herkkuja. Paistopisteeltä leijailee aivan ihana tuoreen pullan tuoksu ja kuin ihmeen kaupalla pussillinen lämpimiä herkkuja onkin ilmestynyt ostoshihnalle. Kuka ne siihen laittoi? Ja kätevästi vielä ehtii napata ne suklaapatukat kassalla, vaikka karkkihyllyllä päättäväisesti päästiin jo ohi niistä kävelemään. Niin heikko voi olla ihmismieli. Sokeri tekee ihmeitä.

En tiedä sitten, miksi näitä sokeria sisältäviä tuotteita on niin moneen lähtöön ja niitä on aivan mahdottomasti kaupoissa. Monet terveellisiksi välipaloiksi mainostetut tuotteet sisältävät hurjan määrän sokeria ja eivätkä ole edes ravitsevia. Kyllä tarkkana saa olla. Aineosaluettelot on usein niin pienellä, ettei sitä edes meinaa nähdä ja saatikka sitten ymmärrä mitä siellä lukeekaan. Murot, myslit ja jukurtit on kyllä tarkkaan katsottava, sillä lisätyn sokerin määrä voi yllättää runsaudellaan.

 

Oletko huomannut että himoitset sokeria vaikka tiedostat ettei liika syönti tee hyvää? Sokeri kun vapauttaa meissä mielihyvähormoneja, niin se saa sinut halumaan uuden sokeriannoksen. Osa ihmisistä luonnostaan koukuttuu herkemmin sokeriin ja silloin varsinkin on hyvä olla tarkempi sen kanssa.

Oliko minun herkkujen napostelu reagointia tylsyyteen tai stressaavaan tilanteeseen. Tai ihan vaan totuttu tapa tai pelkästään puhdas sokerikoukku? Ehkä noita kaikkia. Liiallinen sokerin käyttö minulla sekoitti myös nälän- ja kylläisyydentunteet. Nälkä oli jatkuvasti ja kylläisyyden tunne tuntui puuttuvan kokonaan.  

Sokeri ei pidemmän päälle ole hyväksi myöskään suolistolle. Sillä suolistossa sokerilla elävät huonot bakteerikannat ottavat valtaa itselleen, niin sokerin himo vain kasvaa. Myöskin se vaikuttaa huonosti niihin bakteereihin jotka pitävät huolta vastustuskyvystä ja ruoansulatuksesta. Suolisto kuitenkin on hyvä pitää kunnossa ja ei ole tuulesta temmattu sanonta että suolisto on toiset aivomme.

 

 

Esimerkiksi rasva maksa, hormonihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja masennus ovat sairauksia joihin liiallinen sokerin käyttö voi vaikuttaa. Silloin kehossa usein jyllää myöskin se salakavala matala-asteinen tulehdus ja se taas vaikuttaa moniin kroonisiin sairauksiin. Itselläni on kokemusta tästä matala-asteisesta tulehduksesta sen verran, että kun jätin sokerin pois ruokavalioista, niin tulehdus oli taakse jäänyttä elämää.

Oikeasti omaa sokerin syöntiä on hyvä pitää silmällä. Siitä ei ole hyötyä sinun elimistölle, mutta haittaa voi olla senkin edestä. Toisille sopii että vähentää sen syöntiä rutkasti ja sitten on niitä toisia niin kuin minä, joka pitää ruokavalionsa mahdollisimman sokerittomana. Olen huomannut nyt, kun joskus sokeria syön, (juhlissa vaikka täytekakkua) niin ei siihen yhteen kertaan jää enää koukkuun. Pystyn lopettamaan sen ihan hyvin siihen. Sokerikoukku on osaltani selätetty.